<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><song><author>Herman Richart Steffensen, Sophie Hedvig Dedekam</author>
<lyrics>[V1]
 Tuo Golgatan armon lähde
 on aarteista kallehin.
 Öin, päivin se virtaileepi,
 suo voimansa taistoihin.
 Kun tuskien
 kummulta kuohuu
 tuo ihmeinen kirkas vuo,
 se puhtaaksi
 syömmet huuhtoo
 ja rauhansa aina suo.

[V2]
 Ja missä tää virta kuohuu,
 saa nurmet se kasvamaan,
 Se kesäksi talven muuttaa,
 suo rauhansa
 taistoon maan.
 Sen raikkaiden
 virtojen luona
 jo riemuitsee kuiva maa.
 Ja tuoksuva kukkatarha
 taas erämaan kaunistaa.

[V3]
 Kun polvistuu syntisraukka
 vain partaalle lähtehen,
 niin sydämen
 tuska tyyntyy
 jo voimasta virran sen.
 Ja terveiksi tulevat haavat,
 mi sieluhun synti tuo,
 ja vanhuskin
 silloin nuortuu,
 kun vettä hän lähteen juo.</lyrics>
<title>Tuo Golgatan armon lähde</title>
<hymn_number>317</hymn_number>
</song>